Pohjaa etsimässä

Tiiättekö sen tunteen ku luulee ettei enää vois millään mennä huonommin?
Mä tiiän sen ehkä liianki hyvin. Tosin se on alkanu vaihtuu tunteeseen "mitä seuraavaks".

Poika pyytää sut ulos ja sit feidaa koska alat osoittamaan kiinnostusta
note to self: ne miehet edelleenki tykkää vaikeesti tavoiteltavista tytöistä, OPI JO!

Riitelet herra Tabun kanssa koska hän ei suostu ymmärtämään miksi hän ei saa neuvoa sinua kuin idioottia muiden edessä
note to self: oon aika varma et Tabulla on naisen aivot. Sen kans on niin turhauttavaa riidellä

Väärinkäsityksen kautta luulet saaneesi potkut töistä
note to self: ajattele ennen ku YLIreagoit

Entinen poikaystävä poistaa sut facebookista. Erosta on kaksi vuotta. Viimekesänä kun kaikki oli ihan hyvin ja käytiin ajelemassa. Mitä mä nyt oon muka tehny?
note to self: onneks monet kaverit on edelleen sen facebookissa ja voit kyylätä sieltä onko se mennyt kihloihin tai saamassa muksua sen nykyisen mimmin kanssa

Autostasi puhkotaan renkaat
note to self: Espoon keskus on PAHA PAHA PAHA

Pitkäaikaisimman poikapuolisen kaverin tyttöystävä vihaa sua syystä EN YMMÄRRÄ, tule
pyydetyksi pysymään poissa pojan synttäribibiksistä koska ME (lue: se ämmä) ei haluta sua sinne
note to self: ens kerralla älä raivostu niin paljon et joudut lähtee pois tilanteesta sen takii et muuten rupeet aggressiiviseks ja sen takii jää monta faktaa lyömättä tiskiin

Sinut suljetaan ulos harrastuksestasi koska sua ei kiinnosta (öö kiinnostaa?) ja koska oot huono
note to self: NÄYTÄ NIILLE

Tämä kaikki kahdessa viikossa. Odotan innolla mitä on seuraavaksi luvassa!
Oon aika tunteikas ihminen ja reagoin joihinkin asioihin liiankin vahvasti. Mut kyllä se vaan niin on,
että kun on vähän huono päivä jo valmiiksi ja sit tulee lisää pahaa niin se tuntuu paaaaaljon pahemmalta kun yksinään olisikaan.
Oon ehkä turhankin hyväuskoinen hölmö ja aina jaksan uskoa että joskus se aurinko paistaa risukasaankin.
Tätä olen tosin alkanut jo suuresti epäillä.
Mä oon oikeesti aika iloinen ihminen ja ajattelen asiat hirveen positiiviseen sävyyn ja aina sit tulee jotain uutta joka musertaa mut.

Toivottavasti kevät tuo uudet tuulet tullessaan ja vie mun huonon tuurin ja murheet lumien mukana.
Toivottavasti oon jo pohjalla ja täältä ei olisi tie muualle kuin ylös päin.

Jukka Poika - Älä tyri nyt

Kaija Koo - Kaunis rietas onnellinen

Tissiasiaa

Joo, luit oikein. Mulla on aivan jäätävä asia päästä puhumaan tisseistä.
No okei, en ihan vaan tisseistä, enemmänkin rintsikoista.

Joku aika sitten tein elämäni suurimman virheen. Tulin ostaneeksi double your size -rintsikat.
Ei ne tee mulle sellasta watatatang -efektiä minkä ne lupaa, mutta ryhtiä antaa ja ehkä ihan vähän kokoakin.
Joo, sitä täytettä on niissä sen verran että pakkohan niitten on JOTAIN tehdä.
Idea tuplatissiliiveistähän lähti siitä kun kaveri oli alkusyksystä jenkeissä ja kiikutti kotiin kyseiset varusteet.
Pakkohan munkin oli kokeilla. Ja sittemmin ostaa. Onhan ne aikamoinen miesten huijausväline.
Tuli pikkaisen nolo tilanne kun kaveripoika mietti ääneen että rintani ovat kasvaneet
"tai sitten sulla on aivan jäätävät push-upit!". Kiinni jäätiin. Tulipahan todistettua, että miehet kiinnittävät huomiota myös naispuolisten kavereidensa tisseihin!

Kuinka kauheaa olikaan pukea normaalit rintsikat päälle. Olo oli kuin leikkuulaudalla.
Pakolliset rintsikkapesut hoidin vapaapäivinä tai päivinä jolloin mun ei tarvinnut olla ihmisten ilmoilla. Enhän mä nyt enää kehdannut liikkua julkisilla paikoilla.

Kun näin Cubuksen mainoksen "kaikki rintaliivit 9,95e" säntäsin myyrmanniin. Kotiutin kahdet kappaleet Amazing -rintsikoita kotiin. Olen törkeän materialismin ja mainonnan ja markkinoinnin ja median ymsyms uhri.
Pakko kuitenkin puolustukseksi mainita, että Cubuksen rintaliivit ovat aivan ihanan tuntuiset, niin pehmeät!

'

Aijon tulevaisuudessakin siis jatkaa tätä häikäilemätöntä tissihuijaustani. Cubuksen liivejen ovh 16,90e.

Muistaakseni mm. Lindexillä ja Seppälässä hinnat ovat kutakuinkin samaa luokkaa.

Aina saa toivoa

Ihana aamu

Aamu alkoi miljoonalla kupilla kahvia ja seitsemän kilometrin lenkillä.

Eilen heräsin 18:00 (jos jotain osaan niin nukkua) ja menin kahden maissa nukkumaan. Nukuin kolme tuntia ja heräsin aivan pirteänä. Alko tulee tekemisen pula niin päätin oikeen repäistä ja lähteä reippailemaan pitkästä aikaa! Kävin heittämässä Idan sinne kentälle, oli tosi kivaa nähdä sitäkin mimmiä pitkästä aikaa.

Mulan - I'll make a man out of you (finnish)

Ehdottomasti paras loppukiribiisi!

Homisteluu

Viimeviikon vietin kokonaan töissä, enkä siis kerennyt missään vaiheessa toipua villistä reissusta.
Tää päivä onkin siis mennyt nukkuessa ja löhötessä.

Vielä pitäisi lähettää parille kaverille kuvia SM-kisojen palkintojenjakotilaisuudesta.
Pitkitän kuvien lähettämistä koska ärsyttää kun kuvista tuli niin huonoja. Valaistus oli todella perseestä, samoin mallit. Ei siinä, ihan komeita poikia, mutta en ymmärrä miksi pitää heilua ja sählätä ja liikkua kokoajan vaikka oon maininnut, että en halua käyttää salamaa. ARGH. Selittelyä.

Pari kuvaa työpaikaltani / harrastuksestani

Ja pakollinen päivän asu:

pipo, homikset (aka. verkkarit) ja miesten t-paita

Ja joo, ihan oikeasti käytän kotona pipoa, en halua katsoa itteäni peilistä kun hiukset sojottaa minne sattuu! 

Nyt on  aika lähtee nukkuileen, aamulla pitäis heittää Ida lentokentälle. Mahtavaa alkavaa viikkoa kaikille!

Miehet.

Kun erosin mun ekasta ja tähän mennessä ainoasta poikaystävästäni T:stä, on mun miesjutut ollut yhtä sirkusta. Ihastuin ennen tosi helposti. Siihen asti, että sain tarpeeksi monta kertaa nenilleni. Kun ei ne mun ihastukset ikinä kiinnostunutkaan musta.
Kaikkien niiden takaiskujen takia, olen kehittänyt itselleni säännön. Ei saa ihastua.
Tai ainakaan ajatella asioita liian pitkälle. En halua joutua itkemään keidenkään tyhmien miesten takia.
En oo ollu johonkin vuoteen ihastunut keneenkään, koska en oo antanu itelleni lupaa. Pelkään, että joudun taas kerran pettymään.

Mulla on yks ehdoton miestabu. Ihminen johon en saa enää ikinä ihastua, koska aina kaikki on päättyny siihen et mulla on paha mieli ja huono olla.
Oon pitkästä aikaa viettänyt sen kanssa aikaa, luulin et pystyisin hyväksymään sen, että ollaan vaan kavereita. Mun itsetunto on vihdoinkin alkanut tervehtymään. Kun se on kokonaan terve, voin purkaa säännön. Mut vielä ei ois sen aika.

MUTTA

Ei oo ollenkaan hauskaa, kun ekaks on rikkonut omia sääntöjään ja alkanut ihastua. Varsinkin siihen ainooseen ihmiseen keneen ei missään nimessä sais kun tietää, ettei siitä tuu mitään.
Sitten pitää esittää, että kaikki ois normaalisti ja ehei, ei mulla oo mitään fiiliksii suhun, ollaan vaan kavereita.
Ja sitten voi tarjoutua hakemaan pojan duunista ja viedä kotiin "kun ajan siitä kummiskin ohi".
Poika ei haluakkaan mennä kotiin, vaan menee tytön luokse. Toisen tytön.
Ja mä vien sen sinne. "Tässä, ole hyvä vain- toinen tyttö, pitäkää hauska ilta".

Voin kertoo, et oli joku ahdistavin puoltuntinen ikinä.

Nyt pitää pitää itselle puhuttelu sääntöjen noudattamisesta ja noudattamatta jättämisestä. Taas huomattiin, kuinka käy kun rikkoo sääntöjä. Anteeksi sekavasta tekstistä, pohjautuu sekaviin ajatuksiin. Kun ajatukset on selkeämmät vois mun kirjoituksestakin saada jotain tolkkua.

New Hair

Mul on aina ollut vähän ongelmia mun hiusten kanssa: kasvatan pitkät ja
sit ku menee hermo nii leikkaan lyhyeks ja rumba alkaa alusta.

Niin kävi nytkin. Mun tukka yletty puoleen selkään, hiukset oli turhista blondausyrityksistä tosi huonossa hapessa ja kaipasin vaihtelua. Nyt päätin leikkauttaa vähän radikaalimman kampauksen. Oon halunnu tätä mallia jo pitkään mutta vasta nyt mä uskaltauduin, vihdoinki mulla oli munaa!

Semmonen tukka! On ihanaa kun tukka ei mee takkuun kokoajan.

Lisäks hiusten laittaminen on nopeentunu vaikka noita pitää laittaalaittaa että näyttää hyvältä.

Pitkällä tukalla pesuun, kuivaamiseen ja suoristamiseen kului toivottoman paljon aikaa.

Nyt selvän puolet vähemmässä ajassa ja olo on paljon laittautuneempi!

Tukan punainen osio ei ole omaa hiusta, se on teippipidennys. Tarkoituksena olis ostaa muutama shokkiväri ja värjätä kaverilta saatuja vanhoja teippiosioita joita voi aina sitten silloin tällöin Jennin avustuksella vaihdella. 

Kävin myös tiistaina ottamassa ripsipidennykset ja olen enemmän kuin tyytyväinen. Nää ei oo liian pitkät, mutta kuitenkin huomiotaherättävämmät kuin mun omat.

Mun omat ripset oli mun luulojen mukaan lyhyet ja harvat. Mutta kuulemma ne onkin aika pitkät ja tuuheat. Ongelma, jota en itse ole huomannut on se, että mun ripset sojottaa alaspäin. Mulle laitettiin 10mm ja 12mm ripsiä, lyhempää sisäkulmaan ja pidempää muualle. Lisää luonnollisuutta. Kaarevuus C. Ja tottakai blingit kans! Kuvia mulla ei just nyt tähän hätään ole. Pitää muistaa napsia todistusaineistoa!

Perjantaina olis lähtö Ruotsiin ja paluu maanantaina. Pojat menee kisaamaan ja mä lähden shoppailemaan. Tarkiotuksena ei oo shoppailla mitenkään äärettömästi. Haluisin löytää jotkut kivat talvisaappaat ja farkut. Eli tuun siis sieltä takas jonkun kymmenen paidan ja muutaman pipon kanssa. Ei talvikenkiä eikä farkkuja. Löydän aina kaiken muun kuin tarvitsemani.